13.5.1988

A:n kanne Helsingin raastuvanoikeudessa

A on Hirvox Oy:lle 8.10.1983 tiedoksi annetun haasteen nojalla ja kannetta kehittäessään kertonut, että hän oli selostanut televisiolle kesällä 1980 Espanjassa Madridissa jalkapallon Eurooppa Cupin loppuottelua Nottingham -Hamburger Sportverein. Selostusta oli esitetty ilman hänen suostumustaan 12.6.1980 Vantaalla Kalustetalo X:n tiloissa Hirvox Oy:n myymälässä kuvanauhoituksena, joka oli taltioitu Oy Yleisradio Ab:n lähetyksestä. Selostus oli ollut yksilöllinen ja omaperäinen ja siten A:lla oli tekijänoikeuslain 2 §:n nojalla tekijänoikeus siihen.

Tämän vuoksi A on vaatinut, että Hirvox Oy velvoitettaisiin tekijänoikeuslain 2 §:n ja 57 §:n 1 ja 2 momentin nojalla suorittamaan hänelle tekijänoikeuden loukkaamisesta hyvityksenä 6.000 markkaa ja korvauksena muusta menetyksestä 2.000 markkaa, molemmat määrät 5 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä.

Hirvox Oy:n vastine

Yhtiö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Yhtiö on katsonut, ettei A:n selostus ollut tekijänoikeuslain suojaama teos. Vaikka sitä pidettäisiin teoksena sen kuvanauhoittaminen laite-esittelyä varten oli tekijänoikeuslain 11 §:ssä tarkoitettua sallittua yksityistä käyttöä.

Raastuvanoikeuden päätös 21.1.1985

Raastuvanoikeus on lausunut selvitetyn, että sen jälkeen kun A oli Oy Yleisradio Ab:n palveluksessa työsuhteisena urheilutoimittajana paikan päällä televisiolähetystä varten kesällä 1980 selostanut jalkapalloilun Eurooppa Cupin loppuottelun Nottingham - Hamburger Sportverein, Hirvox Oy:n eräässä televisio- ja videolaitteiden myymälässä oli samana kesänä myytäviä laitteita ostajille esiteltäessä ilman A:n lupaa esitetty tuosta Oy Yleisradio Ab:n televisiolähetyksestä kuvanauhoituksena tallennettua ohjelmaa A:n selostuksineen.

Raastuvanoikeus on katsonut, ettei kysymyksessä olevan laatuinen jalkapallo-ottelun televisioesityksen tavanomainen selostus, jossa kuviin liittyen sanoin kuvattiin pääasiallisesti ottelun tosiasiallista kulkua, ammattitaidolla ja ansiokkaasti tehtynäkään sisältänyt sen asteista luovaa panosta, että selostusta voitaisiin pitää tekijänoikeuslaissa tarkoitettuna teoksena.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus, joka ei ole ottanut kantaa siihen kysymykseen, olisiko Hirvox Oy:llä ollut oikeus tekijänoikeutta loukkaamatta kerrotuin tavoin myymiensä kojeiden esittelytarkoituksessa esittää puheena olevaa tallennettua ohjelmaa, on hylännyt kanteen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 26.11.1986

Hovioikeus, jossa A on hakenut muutosta vaatien myös korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa, on lausunut, että jalkapallo-ottelun televisioesityksen tavanomaisen selostuksen päämääränä ei ollut luoda taiteellista teosta. A ei ollut väittänytkään kanteessa tarkoitetulla selostuksella luoneensa taiteellisen ansion johdosta tavanomaisesta urheiluselostuksesta poikkeavan teoksen.

Hovioikeus on näillä ja muutoin raastuvanoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan ja velvoittanut A:n maksamaan Hirvox Oy:lle 1.000 markkaa korvaukseksi vastauskuluista hovioikeudessa.

Perustelut

A on selostanut Suomen televisiokatsojille ottelupaikalla Madridissa koko kanteessa mainitun, noin kaksi tuntia kestäneen jalkapallo-ottelun. Selostamisen hän suoritti seuraamalla samanaikaisesti sekä ottelua välittömästi pelikentällä että televisioon välittyvää ottelukuvausta. Tämän kuvauksen suoritti useiden eri maiden televisiolähetyksiä varten paikallinen kuvaaja eikä A voinut määrätä kuvauksen sisällöstä. Oy Yleisradio Ab:n kuvanauha A:n selostuksesta on aikaisempaa käytäntöä noudattaen hävitetty. Sen sijasta jutussa on Korkeimmalle oikeudelle esitetty kuvanauhaa ynnä A:n selostusta eräästä toisesta televisiossa esitetystä jalkapallo-ottelusta. A on ilmoittanut, että molempien otteluiden selostukset oli tehty samalla tavalla ja ne olivat rakenteeltaan ja esitystavan suhteen olennaisesti samanlaiset. Aihetta epäillä tämän ilmoituksen oikeellisuutta ei ole ilmennyt. Korkein oikeus on sen vuoksi arvioinut A:n kanteessa tarkoitetun selostuksen omaperäisyyttä, paitsi sen nojalla mitä A itse on suullisessa käsittelyssä kertonut Korkeimmalle oikeudelle otteluselostuksistaan yleensä, myös sen perusteella mitä esitetystä kuvanauhasta on ilmennyt A:n otteluselostuksen sisällöstä.

Tekijänoikeuslain 1 §:n mukaan tekijänoikeuden kohteena voi olla myös selittävä suullinen esitys. A:n otteluselostus on sellainen. Mikä tahansa suullinen esitys ei kuitenkaan saa tekijänoikeussuojaa, vaan sen saamisen edellytyksenä on, että esitys on itsenäinen ja omaperäinen.

A:n otteluselostus ei ole ollut ennalta valmistellun kuvauksen tai ennestään tiedossa olleiden tosiasioiden esittämistä eikä luentaa. Se on annettu vapaasti jalkapallo-ottelusta sen nopeasti vaihtuvia tilanteita seuraten. Paitsi selostusta pallon kulusta esitys on käsittänyt myös lukuisia arviointeja pelaajista, joukkueista, erotuomarityöstä ja jalkapallotapahtumista yleensä. Tällaiset arvioinnit ovat olennaisesti perustuneet A:n omaan pelitietoon ja kokemukseen. Kun selostus lisäksi on annettu välittömästi ottelupaikalta ja käsittänyt koko ottelun, se on Korkeimman oikeuden käsityksen mukaan ollut itsenäinen ja omaperäinen, tekijänoikeuslain selittävänä suullisena esityksenä suojaama teos.

Hirvox Oy on ilman A:n lupaa valmistanut nauhoituksen hänen selostuksestaan. Tekijänoikeuslain 11 §:n mukaan jokainen saa valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Hallituksen esityksestä laeiksi tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin sekä oikeudesta valokuvaan annettujen lakien muuttamisesta (Hallituksen esitys 1980:70) käy ilmi, että säännöksessä tarkoitetaan yksityistä käyttöä vain fyysisten henkilöiden kohdalla. Siten valmistaminen ei ole tapahtunut yksityistä käyttöä varten ja se on loukannut A:n tekijänoikeutta selostukseen.

Menettelyllään Hirvox Oy on käyttänyt A:n selostusta vastoin tekijänoikeuslakia. Vaikka kysymys siitä, oliko selostus tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettu teos ja oliko A:n lupa sen käyttämiseen tarpeen, on ollut epäselvä, on käyttö vastoin tekijänoikeuslakia tapahtunut tuottamuksesta, koska yhtiö ei ole etukäteen selvittänyt A:n oikeutta selostukseen tai sopinut hänen kanssaan käytöstä. Siten yhtiön tulee tekijänoikeuslain 57 §:n 1 ja 2 momentin nojalla suorittaa käyttämisestä A:lle sekä kohtuullinen hyvitys että korvaus muustakin menetyksestä sekä kärsimyksestä ja muusta haitasta.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentista ilmenevän periaatteen mukaan A:lla ei ole oikeutta korvaukseen hänellä jutusta hovioikeudessa olleista kuluista.

Lainkohdat

Tekijänoikeuslaki 1 §:n 1 mom., 2 §, 57 §:n 1 ja 2 mom.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan. Xova Oy:n konkurssipesä velvoitetaan suorittamaan A:lle kohtuullisena hyvityksenä 3.000 markkaa ja korvauksena tuottamuksesta tehdystä tekijänoikeuden loukkaamisesta kohtuulliseksi harkitut 1.000 markkaa, molemmat summat 5 prosentin korkoineen 8.10.1983 lukien.

Xova Oy:n konkurssipesä velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi hänellä jutusta täällä olleista kuluista 4.000 markkaa.

A:n vaatimus saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa hylätään.